Auringon lapset

Missä meren aallot milloin hiljaa
ja milloin riehuin myrskyisinä käy,
vaalii kaksi syöntä lemmen viljaa, 
ja lempi tää ei maailmalle näy.
Palvovat he rakkautta suurta, 
niin puhtaana, kuin kilo auringon. 
Heillä aartehena kalliina on lempi tahraton. 
Kaksi onnellista lasta auringon.

Lemmen taivaan poutapilvet kiitää, 
ne ruusunhohteisina karkeloi. 
Syömmet linnoihin unelmien liitää, 
niin korkeana lemmen hymni soi.
Saapuu iltatuulet viimoin kylmin, 
ne syleilee myös lapset auringon. 
Mutta aina heillä suojanaan on lempi rajaton.
 Kaksi onnellista lasta auringon.