1970

1970

SAMANLAINEN ONNI

Säv. Michel Legrand
Suom.san. Juha Vainio

On
joka hetki ihmisellä yhtä ainutkertainen-
tuskin tuokio on tullut, kun jo menneen huomaat sen.
Siksi kanssasi kun kuljen, kaiken ajan käytän niin,
ettei tänään tarvi surren katsella mun eiliseen!
Joka tovi erilainen-ne ei toistu milloinkaan,
mutta samanlaisen onnen aina seurassasi saan!

Joka hetki uudestaan samanlaisen onnen saan.

Kun sä kumarrut ja kuvas järven peilipintaan jää,
minä katson sitä enkä silloin mitään muuta nää.
Kun sä kiven veteen pudotat, ja peili särkyy veen,
koetan kiinni ottaa renkaita ja uutta kuvaa teen.
Sinä naurat niin kuin onnellinen yksin nauraa voi,
sielun sisältä se jostain tulee, sieluun sisään soi.

Joka hetki uudestaan samanlaisen onnen saan.

Joka seurassa kun joskus sanoo jotain typerää,
sinä sivun käännät pääsi-etsit itsehillintää,
mutta katseemme kun kohtaa, silloin mitään mahda et-
vaikka häpeät, niin naurat, että aivan täriset.
Joka tovi erilainen- ne ei toistu milloinkaan,
mutta samanlaisen onnen aina seurassasi saan.
Vaikka vaihtelevat päivät sekä kaikki tilanteet,
sinun askelees on samat kuin on onnen askeleet.

Joka hetki hmisellä on kai ainutkertainen-
tuskin tuokio on tullut kun jo menneen huomaat sen.

Mutta aina uudestaan,
kanssas aina uudestaan
samanlaisen onnen saan...