Kiitos

Ehk? muistatkin mua,
etk? voi uskoutua:
kirjoittaa meist? nyt, kun
sun nykyinen on vihainen
eik? yht??n mua sied?.
Uniharhoissa n??n sua,
niit? ei voi multa vied?.

Monta kertaa n?in k?y:
kaikki p??lle ei n?y.
Suutuit, kun et p??ssyt mun
suljettuihin huoneisiin,
tahdoit tiet??, miksi aina
puuttui viel? palanen,
miksi harhailin ja v?istin.
Voi, jos itsekin tiet?isin.

Vaikka kaikki saa unohtua,
kiitos siit?, kun liiankin kauan jaksoit mua.
Huolit hulluuttas puolikkaan,
enemp?? en oo osannut koskaan antaakaan.

Yht? pyyt?? jos saan
(vaikka niin ei oiskaan):
v?it?, ett? oon ainutkertainen,
niin, ett? uskon sen,
toiset ei oo yht? paljon.
Kukaan ei voi ylitt??,
pakko jonkun silti v?ltt??.

Kiitos, kun koetit ymm?rt??.
Tiesin, siihen et pystyisi edes sin?k??n.
Jos joskus liikaa muistankin,
juon viel? yhden, niin muistan taas
paljon huonommin.

Kiitos, kun huolit puolikkaan,
enemp?? en oo osannut koskaan antaakaan.
Ehk? muistatkin mua.